Maanantai 19.2.2007

Jyväskylän kaupunginkirkko klo 19
Vapaa pääsy / ohjelma 5 euroa

Poems of Remembrance

Kai Niemisen levynjulkistamiskonsertti

Kai Nieminen, kitara
Juha Markkanen, oboe

Sofia Gubaidulina (s. 1931)
Serenadi (1960)

Vuonna 1960 valmistuneessa Serenadessa orastavat jo Gubaidulinan myöhemmät tyylipiirteet. Tässä kauniissa pikkukappaleessa on harras tunnelma, herkät sävelkulut nostavat muistikuvia jostain kauan sitten unohtuneesta.

Toru Takemitsu (1930-96)
Folios (1974)
Gamelan
Rain
Hommage à J.S. Bach

Folios on Takemitsun varhaisin sävellys soolokitaralle. Musiikiltaan se on sekä romanttinen että modernistinen. Keväällä 1974 sävelletty kolmiosainen teos on kirjoitettu kolmelle aukeamalle. Ensimmäinen osa on saanut innoitteensa indonesialaisesta gamelan-musiikista. Toinen osa kuvaa sadetta. Viimeinen osa sisältää perinteisen japanilaisen musiikin elementtejä, mutta myös sitaatin J.S. Bachin Matteus-passion koraalista Erkenne mich, mein Hüter.

Pekka Kostiainen (s. 1944)
7x7 (1997/2006)

Kostiainen on kertonut sävellyksestään 7x7 mm. seuraavaa: "Seitsemän on anteeksi antamisen luku. Joidenkin mielestä se on valehtelijan luku. Minulle 7 on jostakin syystä tullut hyvin tärkeäksi. Olen käyttänyt sitä jo aikaisemminkin sävellyksissäni. XX XX XX X - seitsemän koputusta aloittaa tämän kitarasävellyksen ja ne esittelevät rytmiaiheen, joka toistuu kappaleen edetessä yhteensä seitsemän kertaa. Toisaalta olen pyrkinyt myös jonkinasteiseen pelimannihenkeen."

VÄLIAIKA

Herbert Lindholm (s. 1946)
Sacromonte op. 54 (2006)

Lindholm on kertonut sävellyksestään Sacromonte mm. seuraavaa: "Teos on saanut alkunsa säveltäjäkollegani Kai Niemisen toivomuksesta ja aihepiirinsä muutaman vuoden takaisesta käynnistäni Granadassa. Sacromonte on Granadan vieressä sijaitseva kukkula, jossa luolista tehdyissä tiloissa järjestetään flamenco-esityksiä. Vastakkaisella kukkulalla näkyy kuuluisa Alhambran historiallinen linnoitus. Sävellyksessä on liitetty yhteen flamenco-tyyppisiä sävelkuvioita, kelloaiheita ja giguepohjainen nopea osio kuvaamaan maiseman ilmapiiriä ja menneisyyttä."

Harri Wessman (s. 1949)
Neljä episodia kitaralle (1979)
Largo
Andante
Alla toccata
Un poco agitato

Vuonna 2006 Harri Wessman muisteli kitara-episodejaan seuraavasti: "Nämä neljä miniatyyrimäistä ja hiukan surumielistä sävellystä valmistuivat vuonna 1979. Kitara on ihana melodiasoitin, ihana sointusoitin ja ihana kontrapunktisoitin, mutta näiden aspektien yhdistäminen ei ole sävellysteknisesti ensinkään helppoa. Näin jälkeenpäin pidän Neljää episodia eräänlaisena etydinä, jossa yritin mahdollisimman taidokkaasti yhdistellä näitä kolmea aspektia ja hyödyntää samalla kitaran värityksellisiä mahdollisuuksia, vaikka näin pitkän ajan jälkeen on vaikea enää tarkkaan muistaa, mitä vuosikymmeniä sitten liikkui mielessä."

Kai Nieminen (s. 1953)

Elegy for Agatha, oboelle (1998)

Soolo-oboelle (tai englannintorvelle) sävelletyn Elegy for Agathan ensimmäiset luonnokset ulottuvat aina 1970-luvun puolelle, mutta varsinainen sävellystyö tapahtui vasta vuodenvaihteessa 1997- 98. Benjamin Brittenin muistolle omistetun teoksen perusidea liittyy Agatha Christien dekkariin Ikiyö. Tähän sävellykseen Nieminen on maalannut yllättävän tummien sävyjen maailman, johon tosin veikeä rytmiaihe tuo keveyttä, jopa leikillisyyttä. Teoksen alussa kuullaan pääaihe, joka säilyy läpi sävellyksen muuttumattomana, eri säveltasoilla toistuen. Tämä melodinen ele samalla ankkuroi teoksen keskussäveleksi c:n. Teoksen dramaturgia rakentuu pääaiheelle esitetyille erilaisille kommenteille ja vastauksille. Elegy for Agathan taustalla häämöttää perinteinen sonatiinin muoto, jossa tyyliteltyä sonaattimuodon kaltaista ensimmäistä jaksoa seuraavat saumattomasti hidas jakso, scherzo ja lyhyt epilogi.

Yörunoja kellokaupassa vähän ennen yhtä yöllä (1989)

Yörunoja kellokaupassa vähän ennen yhtä yöllä liittyy lähimenneisyyden vaikutelmiin ja teoksen taustalla on tositapahtumiin perustuva legenda. Toisen maailmansodan aikana eräällä juutalaisella kellosepällä oli erikoinen kyky tietää tarkka kellonaika ilman kelloja. Niinpä hän kykeni organisoimaan juutalaisten salakuljetuksia ulkomaille, vaikka kansallissosialistit riistivät hänen kaupastaan pois kaikki kellot. Teosta säveltäessään Nieminen näki mielessään keskitysleiriltä selvinneen vanhan kellosepän, joka kellokaupassaan muistelee sodan aikana kokemiaan julmuuksia. Läpi koko teoksen kulkee kellojen tikitystä imitoiva aihe, jonka aika ajoin keskeyttävät vapaarytmiset arabeskit muistoina natsien kidutuksista ja pyrkimyksistä kitkeä kellosepän erikoinen kyky pois. Nieminen halusi luoda teoksestaan sointiväritutkielman kitaralle jäljitellen erilaisten mekaanisten kellojen sointeja, joihin liittyy myös vanhojen kellojen taipumus tuottaa ajassa tapahtuvia pieniä virheitä. Hän pyrki myös säveltämään mielikuvan reaalin ja irreaalin ajan välisestä kontrapunktista.

Something Dark, oboelle ja kitaralle (2007, kantaesitys)

Something Dark II oboelle ja kitaralle perustuu Niemisen huilulle ja kitaralle sävelletyn teoksen Sonata from Shadows viimeiseen jaksoon. Sonaatin tavoin myös Something Dark II on saanut innoitteensa egyptiläisestä mytologiasta (muinaisegyptiläisten kuolleiden kirja), tosin myös vanha kunnon B-A-C-H-aihe kummittelee taustalla.

Yhdessä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kanssa